Taikun tutkijoiden hankepäivä, eli: mitä me oikeastaan teemme täällä?

Oletko koskaan miettinyt, mitä D-rakennuksen kaikuvilla käytävillä, portaissa ja kahvihuoneissa tapaamasi kollegat itse asiassa tekevät? Vastausta muun muassa tähän kysymykseen haettiin Taikun tutkijayhdistyksen järjestämässä hankepäivässä perjantaina 9.10.2015. Tilaisuus oli avoin tutkijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille ja veti yleisöön kokonaista 43 taikulaista. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen kanssa, joka myös tarjosi kuulijakunnalle iltapäiväkahvit.

Hankepäivä alkoi Fennicumissa entisen taikulaisen, sittemmin tamperelaistuneen Katja Fältin tiiviillä tietoiskulla Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta ja palveluportaali Ailasta.

Fält aloitti kertomalla Tietoarkiston perustehtävistä ja erilaisista aineistojen käyttöä koskevista kategorioista. Vuonna 1999 perustettu, valtakunnallisesti toimiva Tietoarkisto vastaanottaa ja säilyttää sähköisiä tutkimusaineistoja. Toiminnan tavoitteena on tutkimusaineistojen säilyttäminen ja aineistojen jatkokäytön edistäminen. 

Aineistot ovatkin käytettävissä tutkimus-, opiskelu- ja opetustarkoituksiin. Viime vuoden keväästä lähtien toiminut palveluportaali Aila sisältää näistä noin 1180 erilaista aineistokokonaisuutta. Osa aineistoista on vapaasti ladattavissa, osan käyttö taas edellyttää järjestelmän asiakkaaksi kirjautumista. Tietoarkiston palvelut ovat maksuttomia.

Nykyisin tietoarkisto sisältää pääosin määrällistä, yhteiskuntatieteellistä dataa 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Fält toikin esille, että Tietoarkisto toivoo aineistoja myös humanistisilta tieteenaloilta. Tähän liittyen hän muistutti, että myös Jyväskylän yliopiston tutkijoita ja tutkimusryhmien vetäjiä koskettavat tutkimuksen tietoaineistojen hallinnan periaatteet (2014), joissa korostetaan muun muassa tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilyttämisen ja jatkokäytön merkitystä. Lisäksi osa rahoittajista, kuten Suomen Akatemia ja Koneen Säätiö, jopa edellyttävät, että apurahahakemuksiin sisällytetään aineistonhallintasuunnitelmat.

Lisätietoja Yhteiskunnallisesta Tietoarkistosta heidän verkkosivuiltaan.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tietoaineistojenhallinnan periaatteet kokonaisuudessaan.

*     *     *     *     * 

Puolenpäivän jälkeen Educassa tarjoiltiin noutopöydän suolaisen ja makean purtavan lisäksi myös läpileikkaus Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella parhaillaan tehtävästä tutkimuksesta. Yhteensä kymmentä käynnissä olevaa ja rahoitusta nauttivaa hanketta edustavat tutkijat kertoivat iltapäivän aikana omista projekteistaan.

Ensimmäisinä tutkimushankkeina esittäytyivät Suomen Akatemian rahoitusta nauttivat kolme hanketta: The Literary in Life: Exploring Boundaries between Literature and the Everyday (vast. tutkija Mikko Keskinen), Ludification and the Emergence of Playful Culture (vast. tutkija Raine Koskimaa) sekä Populismi liikkeenä ja retoriikkana (vast. tutkija Urpo Kovala).

Näitä seurasivat Tekesin rahoittama RecenArt-projekti (vast. tutkija Hanna Pirinen) ja kaksi Koneen säätiön rahoitusta nauttivaa hanketta: Affect from Art – Subjective Constituents of Everyday Pleasure of Music and Pictures (vast. tutkijat Johanna Maksimainen & Suvi Saarikallio) ja Kuulumisen kulttuurisuus – kiintymisen affektiivisyys ja materiaalisuus (vast. tutkija Tuija Saresma).

Näiden jälkeen kuultiin Taikun kahdesta ESR-hankkeesta: Hyvinvoinnin välitystoimistot (vast.hlö. Tarja Pääjoki) ja Näkymättömät – nuorten digitarinat (vast. tutkija Risto Niemi-Pynttäri). Lopuksi esittäytyivät kansainvälistä rahoitusta nauttivat Legitimation of European cultural heritage and the dynamics of identity politics in the EU (vast. tutkija Tuuli Lähdesmäki, ERC-hanke) ja Transmedia Literacy (vast. tutkija Raine Koskimaa, Horizon2020-hanke).

Lisää tietoa käynnissä olevista hankkeista Taikun verkkosivuilta.

*     *     *     *     * 

Hankepäivän päättäneessä puheenvuorossaan laitoksen johtaja Heikki Hanka tarkasteli tieteellisen julkaisemisen tilaa Taikussa ja muistutti julkaisemisen ja erityisesti JuFo-luokiteltujen julkaisukanavien merkityksestä laitoksen taloudelle. JuFon merkitystä konkretisoikin eri yhteyksistä jo tutuksi käynyt ansaintapiirakka (vasemmalla).

Julkaisujen ja julkaisemisen taloudelliseen merkitykseen liittyen Hanka havainnollisti kuvallisesti myös Taikun julkaisumäärien ja -kanavien kehitystä viimevuosien aikana (alla). Huolestuttavaa hänen mukaansa vuoden 2014 kehityskulussa on ollut juuri JuFo-luokittelemattomien julkaisujen määrän kasvu samalla kun julkaisujen kokonaismäärä on laskenut. Hanka kannustaakin laitoksen tutkijoita yhteisjulkaisemiseen: esimerkiksi tohtorikoulutettavien ja heidän ohjaajiensa yhteisartikkelit ovat varsin suotavia.

Julkaisufoorumi on taas asia erikseen: Julkaisufoorumin verkkosivuilla on mahdollista ehdottaa toistaiseksi luokittelua vailla olevien julkaisukanavien lisäämistä JuFoon sekä esittää jo luokitellun julkaisun tason nostamista (tai laskemista).

Mahdollisista JuFossa olevista puutteista kannattaakin Hangan mukaan huomauttaa ja samalla lobata oman alan julkaisuja. Taiteiden ja kirjallisuuden tutkimukseen liittyviä julkaisuja arvioidaan paneelissa 22, jossa istuu myös Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen kirjallisuuden professori Mikko Keskinen.

Julkaisufoorumin verkkosivut.

Heta Marttinen (hankepäivän vastuuhenkilö) & Teija Luukkanen -Hirvikoski